Tämä tekeminen on vähän hidasta, kun pitää ajella aina J:n vanhemmille työstämään sänkyä. Eikä koko runkoa tietenkään kerralla saatu kasaan, kun aina välissä piti odottaa että liimat kuivuu ja sen sellaista. Mutta kyllä tää tästä! Onni on kuitenkin tuo J:n vanhempien autotalli, jossa pystyy askartelemaan talvisinkin, eikä se loppujen lopuksi edes ole pitkän ajomatkan päässä meiltä.
Tästä on tullut jo meidän kaveriporukassa aika vitsi.
Kun me lähdetään J:n kanssa tekemään jotain DIY-juttuja, ei niitä ihan niin vain hutaista. Ensin mä selaan Pinterestiä, yritän hahmottaa J:lle miltä mielikuvat mun päässä just sillon näyttää ja sen jälkeen J alkaa piirtää mallia AutoCADilla. Toki tässä välissä käydään kysymässä vielä J:n isältä neuvoa, että miten sitä nyt sitten kannattais oikeen lähteä rakentamaan ja millasia materiaaleja tulisi käyttää.
Siis tehäänkö me koko sänky ite? Miksei osteta kaupasta? Ei kai me tehä patjojakin ite?
Kummallisia kysymyksiä ihmisillä, kun niille kertoo sänkysuunnitelmista. Ei, ei me sentään patjoja tehdä itse, mutta vanerinen sängynrunko tehdään. Syitä siihen on monia, niin kuin
1. Tekemisen puute (no ei kyllä oikeestaan!)
2. Sydämenlyöntien tahtiin natiseva vanha sänky
3. Valtava inspiraatio
4. Suomen sänkykauppojen heikko tarjonta
Ja mitä näitä nyt on.
Suunnitelmat on jo tehty (tarkat piirrustukset luonnollisesti autocadilla, kun insinööri kerran perheestä löytyy) ja sängyn työstökin on jo itse asiassa ihan hyvällä mallilla. Siitä tarkempaa kuvausta luvassa myöhemmin.
Kummallisia kysymyksiä ihmisillä, kun niille kertoo sänkysuunnitelmista. Ei, ei me sentään patjoja tehdä itse, mutta vanerinen sängynrunko tehdään. Syitä siihen on monia, niin kuin
1. Tekemisen puute (no ei kyllä oikeestaan!)
2. Sydämenlyöntien tahtiin natiseva vanha sänky
3. Valtava inspiraatio
4. Suomen sänkykauppojen heikko tarjonta
Ja mitä näitä nyt on.
Suunnitelmat on jo tehty (tarkat piirrustukset luonnollisesti autocadilla, kun insinööri kerran perheestä löytyy) ja sängyn työstökin on jo itse asiassa ihan hyvällä mallilla. Siitä tarkempaa kuvausta luvassa myöhemmin.
Kyllä. Olen päättänyt jatkaa blogiturinoita jälleen.
Kauan tämä on ollut mielessä, josko aloittaisi uudelleen bloggaamisen, kun kauheasti olisi kaikkea kivaa näytettävää ja kerrottavaa. Silti se pieni piru olkapäälläni on mutissut, ettei mulla kuitenkaan ole aikaa ja jaksamista kirjottaa aktiivisesti.
Olen aina välillä käynyt itse vakoilemassa omaa blogiani, selaamassa vanhoja juttuja ja kehunut itseäni, miten kiva on ollut kun olen kirjoittanut remppajuttuja muistiin. Tästä motivoituneena, tässä sitä nyt ollaan. Jatkossa blogissa tulee näkymään paljon DIY-juttuja, projekteja on jonossa vaikka kuinka paljon eikä kaikki välttämättä ihan pienimmästä päästä.
Kauan tämä on ollut mielessä, josko aloittaisi uudelleen bloggaamisen, kun kauheasti olisi kaikkea kivaa näytettävää ja kerrottavaa. Silti se pieni piru olkapäälläni on mutissut, ettei mulla kuitenkaan ole aikaa ja jaksamista kirjottaa aktiivisesti.
Olen aina välillä käynyt itse vakoilemassa omaa blogiani, selaamassa vanhoja juttuja ja kehunut itseäni, miten kiva on ollut kun olen kirjoittanut remppajuttuja muistiin. Tästä motivoituneena, tässä sitä nyt ollaan. Jatkossa blogissa tulee näkymään paljon DIY-juttuja, projekteja on jonossa vaikka kuinka paljon eikä kaikki välttämättä ihan pienimmästä päästä.
En yleensä harrasta joulumyyjäisiä. Tänä vuonna joulumieli iski kuitenkin jo niin aikaisin, että ehti noita myyjäisiäkin sovittamaan aikatauluihin.
Viime viikonloppuna käytiin J:n kanssa kiertelemässä kaksissa myyjäisissä, Uuden Muotoilun Joulumarketissa Logomossa ja Turku Design Now -joulumyyjäisissä. Noissa oli kummassakin vähän samoja tuotteita, mutta kaikki kyllä katselemisen arvoisia. Logomossa tehtiin muutamia ostoksiakin, onneksi ei ollut hirveästi käteistä mukana, muuten homma olisi ryöstäytynyt aivan käsistä.
Ostin itselleni rouhean Kräftkuus:en pannunalusen (meillä ei oikeastaan ole kunnon pannunalusia, joten tämä oli ihan hyötyostos!) ja postikorttikoossa Teemu Järven Kettu-printin. Tuo Kettu olisi ollut ihan mielettömän kaunis suurena, vanerille printattuna tauluna, mutta kun ei sitä ylimääräistä kahisevaa tosiaan löydy riittävästi mun taskuista.
Lisäksi mukaan tarttui joulukortteja, mutta niistä en viitsi kuvia laittaa (vielä), ettei saajille paljastu kortit liian aikaisin.
No ei siitä sitte mihinkään päässy, kun kivoja valoja kerta löyty. Clas Ohlsonilla oli meille sopivia patterikäyttöisiä kynttelikköjä. Aika muovisia lelujahan nuo on, mutta eipähän kissat tuhoa samantien, kun ei ole johtoja mitä syödä.
Herään yleensä jouluun vasta viikkoa ennen h-hetkeä. Tykkään kyllä joulusta kaikin puolin, mutta olen vain niin myöhässä sen suhteen aina. Onneksi äiti ja mummi hoitaa pääosin jouluruuat ja niiden valmistelut, niin mulla riittää aattoa edeltävänä yönä aikaa valmistaa viimeisetkin joululahjat. Kyllä ne lahjat yleensä on hyvissä ajoin suunniteltu, toteutus vaan tuppaa jäämään. Ja kun paljon täytyy tietenkin tehdä itse, omin käsin.
Nyt on kuitenkin jo muutaman päivän tehnyt mieli kaivaa varastosta vanhat joulukoristeet, ehkä hakea joku kuusenoksa maljakkoon ja ostaa jouluvaloja. Meillä kun ei oikein ole mitään valoja ennestään. En tykännyt vanhaan kotiin hankkia mitään joulujuttuja, kun ei siellä sisustus muutenkaan ollut niin oman näköinen. Nyt tänne sopisi vaikka mitä.
Nuo voisin kaikki kotiuttaa meille. Vaan millä rahalla? Joulukoristeet on ihan hullun hintasia, täytyy varmaan odottaa joulun yli ja etsiä jämiä alennusmyynneistä.
Nyt on kuitenkin jo muutaman päivän tehnyt mieli kaivaa varastosta vanhat joulukoristeet, ehkä hakea joku kuusenoksa maljakkoon ja ostaa jouluvaloja. Meillä kun ei oikein ole mitään valoja ennestään. En tykännyt vanhaan kotiin hankkia mitään joulujuttuja, kun ei siellä sisustus muutenkaan ollut niin oman näköinen. Nyt tänne sopisi vaikka mitä.
Kuvat: Ikea, Ellos, Jotex
Nuo voisin kaikki kotiuttaa meille. Vaan millä rahalla? Joulukoristeet on ihan hullun hintasia, täytyy varmaan odottaa joulun yli ja etsiä jämiä alennusmyynneistä.