Vaan kun me ei haluttu pitää sitä alkuperäisenä. Me haluttiin maalata se valkoiseksi kuten muutkin lattiat.
Ei siinä pitänyt mitään ongelmaa olla, mutta kun ruvettiin hiomaan lattiaa, siitä tuntui maalipesun jälkeenkin irtoavan jotain tahmeaa. Tai ei se edes irronnut, levittyi vain lisää lattiaan ja hiomapaperiin.
Pienen konsultoinnin jälkeen (pähkäily J:n isän kanssa) tultiin siihen tulokseen, että lattiassa oli varmasti käytetty aikoinaan öljyvahaa, joka oli kivasti muhinut siellä muovimaton alla aina 50-luvulta asti. No tämän pulman kanssa oli joku muukin ennen paininut, joten pienen googlailun jälkeen päädyttiin kokeilemaan kikkakolmosta.
Sinolia. Polttonestettä, kyllä! Näytin varmaan pyromaanilta kun lähdin Motonetista käsilaukussa 3 pulloa Sinolia. Aikamoista tavaraa se olikin ja kyllä tahmat irtosivat!
Vihdoin päästiin hiomaan ja maalaamaan lattia. Jo ensimmäisen maalikerroksen jälkeen se näytti lupaavalta. Kahden lisäkerroksen jälkeen siitä tuli aivan ihana! Saatte myöhemmin nähdä siitä parempia kuvia, nyt piti tyytyä räpsimään kuvia J:n Nokialaisella, kun sisko vei mun kameran vierailemaan vauvakutsuille.
Ps. Mitäs tykkäätte blogin uudesta kuosista? Teki mieli hiukan piristää sitäkin, kun itse remppakohdekin alkaa jo näyttää niin paljon pirteämmältä ;)
Löysin blogisi ja seuraan kyllä mielenkiinnolla, kun ollaan hieman samoissa puuhissa. Tosin turnausväsymys on iskenyt ja nyt ei meinaa millään löytyä intoa enää jatkaa. Meillä on paljon vaiheessa ja yks huone ihan alkutekiöissään. Jos saisin täältä ryhtipotkun takamukseeni:)
VastaaPoistaNo meillä on välillä ollut myös havaittavissa pientä innostuksen hiipumista, mutta tällaiset näkyvät onnistumiset antaa aina uutta puhtia! :) Kävin jo hiukan kurkkimassa sunkin blogia, ai että! Tuollainen Creme Brulee -setti mekin tarvitaan sitten kun saadaan keittiö kuntoon :D
Poista